Seuran historiaa
Lähtölaukaus uudelle metsästysseuralle tapahtui 23.8.1947, kun kolme haminalaista metsästäjää Holger Vanhala, Toivo Strömberg ja Eino Salmenhaara suuntasivat puolustusvoimien parakkihuutokauppaan. Jo etukäteen oli tiedusteltu paikallisten asukkaiden suhtautumista metsästykseen seuran puitteissa. Kun vastaanotto oli myötämielistä, ostettiin kyseisestä huutokaupasta Miehikkälän kunnan Metsäisen järven rannalla oleva parakki seuran metsästystukikohdaksi.
Virallinen metsästysseuran perustamiskokous on pidetty 23.10.1949, mutta käytännössä toiminta alkoi jo vuonna 1947. Perustamiskokouksessa hyväksyttiin seuran säännöt ja valittiin hyvän metsästyshengen luomiseksi johtokunta puoliksi maanomistajien ja maattomien metsästäjien kesken.
Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytyt säännöt edustivat 40-luvun loppupuolella vallinnutta aikaa, joten niissä näkyivät poliittisen tilanteen sanelemat rajoitukset. Säännöissä metsästysseuran toiminta painottui koirien kasvatukseen ja kenneltyöhön, mutta metsästysaseiden oikeanlaisen käytön edistämisestä tai metsästys- ja urheiluammunnasta ei säännöissä voinut puhua. Sinä aikana kyseinen toiminta olisi voitu tulkita poliittisesti arveluttavaksi ja Pariisin rauhansopimuksen vastaiseksi.
19.3.1967 säännöt muutettiin Suomen Metsästäjäinliiton mallisääntöjen mukaisiksi, sillä poikkeuksella, että seuraan jäsenet ottaa ja erottaa johtokunta. Samalla seuran tarkoitus kiteytettiin seuraavaksi: "Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa maillaan järkiperäistä metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua ja ampumaurheilua." Nykyiset säännöt tulivat voimaan vuonna 1982 ja ne noudattavat myös SML:n mallisääntöjä. Merkittävimpänä muutoksena uuden jäsenen hyväksymismenettely siirrettiin johtokunnalta takaisin vuosikokoukselle ja kokousilmoitukset siirrettiin Miehikkälän, Virolahden ja Ylämaan kuntien yhteiseen Kaakonkulma-lehteen. Nyt 2010 luvulla on siirrytty sähköpostilla ja tekstiviestillä annettuihin tiedotteisiin.
1970-luvun puolivälissä tarve suurten hirvisaaliiden käsittelemiseksi joudutti uuden metsästysmajan rakentamista. Muutaman vuoden kuluttua vuonna 1979 rakennettiin uusi metsästysmaja Kasarin seurantalon läheisyyteen. Majassa on nylkyhalli, jonka yhteydessä on kylmiö. Takkatupa, sauna ja pihassa on vuonna 1999 rakennettu laavu. Majaa laajennettiin 2010 jälkeen ja tupa on kooltaan yli puolta suurempi kuin aiemmin. samalla tuli kuisti joka on katettu.
Tämä metsästysmaja toimii tukikohtana yhteisissä tilaisuuksissa koko jäsenistölle. Lisäksi seuramme metsästysalueilla sijaitsee 10 laavua/kotaa, jotka toimivat tukikohtina maasto-olosuhteissa.
Seuran metsästysmaiden koko on vuosien saatossa vaihdellut 2 000 - 4 000 ha välillä. Nykyisin näiden koko on noin 3 000 ha, josta noin 2/3 on Nykyään Lappeenrannan kaupungin entisenYlämaan kunnan ja 1/3 Miehikkälän kunnan alueella. Myös Luumäen kunnan alueella on muutama metsäpalsta. Ytimen muodostavat Kasarin, Hostikan ja Metsämuurosen kylät. Maanvuokraajia seuralla on hieman alle 100.
Vuonna 1997 Kaakonkulmalla (Miehikkälän, Virolahden ja Ylämaan kuntien alueet) toimi kaikkiaan 36 metsästysseuraa, joista Rajakuntain Metsästäjät ry on toiseksi vanhin seura.
(Historia osuuden lähteenä on käytetty Jussi Carpenin kirjoittamia seuramme 50- ja 60-vuotis historiikkeja)
